Luonnostelmia maljapuheista

Luonnostelmaa 18.4 ja 1.4 Iltoihin (2014)

Kiina on viime vuosikymmeninä käynyt läpi valtavaa valtiollista uudistumis ja modernisaatio projektia, joka on parhaillaankin käynnissä. Tuhat ajatuspajaa tälläkin hetkellä takoo tutkimusta siitä, miten parhaiten uutta tulevaisuutta rakentaa. Mekin olemme tämän viisi-osaisen ajatuspajasarjan perustaneet uuden hyvinvoinnin, kestävän kehityksen tulevaisuuden, rakentamiseksi. Olemme liikkeellä pienin resurssein, mutta luottavaisin mielin.

                                             

Sarjassa aiemmin: Kolmoishyödyn periaate ja oman edun tavoittelun luoti 

Viime vuonna sain itsekkin olla työstämässä erään kiinalaisen ajatuspajan rahoittaman kirjan "Globalization and Contemporary China" käännöksen oikolukua. Kirja on osa laajempaa Tri Paulos Huangin editoimaa sarjaa. Hämmästelin sitä, kuinka kirjassa käytiin yksityiskohtaisesti läpi eurooppalaista historiaa etsien asioita, joita voisi mallintaa nyky-Kiinaan.

Itse taustoitan tätä ajatuspaja-sarjaa mallintamalla ajatuksia 1920-luvun Kiinasta nykyhetkemme kestävän kehityksen luomisen haasteisiin. 

Ensin Hieman Taustaa

Oman valtio-opin tutkimustyöni kohteena on ollut Modernin Kiinan Isä, tri Sun Yat-sen. Hän oli keskeisessä roolissa tuomassa alas vanhoja keisarillisia rakenteita 1900-luvun alussa. Ensimmäistä kiinalaista tasavaltaa luodessaan (joka on nyt Taiwanissa) hän yhdisti länsimaista valtioteoriaa kiinalaisen sivilisaation perimään.

Hänen visionsa mukaan Kiinan tuli modernisoitua tavalla, jossa demokratia ja kansan hyvinvointi kulkisivat käsi kädessä. Hän luennoi näistä ajatuksistaan vuonna 1926, ja nostan esiin kohtia, joita laajemmin mallinnan meidän suomalaisen kontekstimme tämän hetkisen kestävän kehityksen rakentamisen haasteisiin. Olen aiemmin kouluttaessani ammentanut näistä teksteistä näkökulmaa nyky-Kiinan modernisaation tarkasteluun, ja nyt ammennan näkökulmaa tähän aiemmin mainitsemaani ajatustimanttiin --- ajatukseen siitä, että hyvinvointia rakennetaan alhaalta ylös! 

Kestävän kehityksen tulevaisuus rakennetaan alhaalta ylös. Muutos lähtee yksilöstä. Tämän muutoksen ajatuksen Sun Yat-sen tuo esiin hyvin puhuessaan kiinalaisen sivilisaation perimän merkityksestä sen hetkisessä valtion uudelleenluomisprojektissa. 

“Ystävällisyys ja rakkaus ovat myös osia Kiinan korkeasta moraalista. Kukaan muu ei ole puhunut menneisyydessä rakkaudesta niin hyvin kuin Motze. Hänen "Rakkaus ilman syrjintää" on sama asia kuin Jeesuksen "universaali rakkaus." Muinaiset liittivät rakkauden hallitukseen sanoen "rakasta kansaa kuten lapsiasi" ja "ole ystävällinen kaikille ihmisille ja rakasta kaikkia luotuja." Rakkaudella oli tapana kukoistaa kaikissa velvollisuuksissa mistä näemme kuinka hyvin muinaiset tekivät ystävällisyyden ja rakkauden käytännön läheisiksi…ystävällisyys ja rakkaus ovat vanhoja kiinalaisia luonteenpiirteitä ja muita maita tutkiessamme meidän pitäisi ottaa oppia heidän käytännön toimistaan, herättää uudelleen oma ystävällisyytemme ja rakkautemme, vanhan Kiinan henki, ja laittaa ne loistamaan vielä suuremmassa kunniassa...

Meidän ei pidä herättää henkiin ainoastaan vanhaa moraaliamme, vaan myös vanhat opetuksemme. Jos tahdomme uudelleen saavuttaa kansallisen hengen on myös vanha opetus herätettävä niiden moraalisten ihanteiden kera, jotka ennen omistimme. Millaista muinainen opetus sitten oli? Humanististen valtioteorioiden joukossa Kiinan poliittisella filosofialla on korkea asema... Kiinalla on erityinen poliittinen filosofia, joka on niin systemaattinen ja niin selkeä, että mikään mitä ulkomainen valtiomies on puhunut ei vedä sille vertoja. Sen voi löytää "Suuresta opista": "Tutki asioiden luontoa, laajenna tietoisuuden rajoja, esitä tarkoitus vilpittömästi, saata mieli järjestykseen, harjoita henkilökohtaisia hyveitä, hallitse perhettä, hallinnoi valtiota, rauhoita maailma." Tämä kehottaa ihmistä etenemään sisäisestä ulkoiseen, aloittamaan omasta sisäisestä luonnostaan ja olemaan luovuttamatta ennen kuin maailmassa on rauha. Tuollaista syvää, kaikenkattavaa logiikkaa ei ole löytänyt tai puhunut yksikään ulkomainen poliittinen filosofi vaan se on kiinalaiselle filosofialle ominainen kultajyvä valtiollisesta filosofiasta, joka ansaitsee tulla suojelluksi.”

Maljan Nosto

Tämän teemaljan teen olen hauduttanut gongfu-haudutusmenetelmällä, jossa kyse on myös balanssista eri elementtien välillä kuin myös taidosta. 

Gongfu sana tarkoittaa taitoa. Minulle gongfucha, eli taitotee, kuvastaa elinikäistä oppimista ja hyveiden, keskitien, löytämistä. Hyveiden löytäminen linkittyy kohtuullisen toiminnan löytämiseen! Kohtuus taas on ekososiaalisen hyvinvoinnin avaintekijöitä!