"For her own breakfast she´ll project a scheme, Nor take her tea without a stratagem" Edward Young (1683-1765), Love of Fame, Satire 1

Sunday, February 22, 2015

UPDATE-UPDATE-UPDATE on Kuusela tea company - think tank project 

Starting Point 

How to build partnerships between the East and the West, in ways that value the blooming of the individual, community and nature? Our research centers around this axis.

The Role of Tea 

Tea is a valued item for us. It brings people together, brings us closer to nature, and helps us quiet ourselves in our search for wisdom. The world of tea also has symbolic value, and provides conceptual tools in understanding and analysing the surrounding world:

"In order to brew a good cup of tea by using the gongfucha (gongfu = skill) method, different elements have to be in balance. In the same way, in order for our societies to flourish, balance is needed between the ecological, societal and economic." 

A Think Tank - approach to Creating Sustainable East-West Business

In order for a business to be sustainable, the decisions need to be in harmony with people and planet. What does this mean in practice? How can we build wellbeing from the bottom-up within our own spheres of influence? 


The Good Life

"What is at stake is, firstly, the search for a “good life” for everyone without impinging on other people’s lives or destroying the social and natural environment; secondly, the organization of society in such a way as to give each of its participants the full possibility of nurturing one’s unique gifts to the greatest benefit of all."" Professor Majid Rahnema

As an Example of Thematic Tea Tasting: Thoughts in Finnish from Spring 2014 Thematic Tea Tasting-series entitled "Etappeja Ekososiaalisella Polulla"

Jukka Hoffren kirjoittaa YhteyksienKirja, Etappeja Ekososiaalisella Polulla -kirjan artikkelissaan: 

"Ajattelun muutos lähtee liikkeellesen oivaltamisesta, että tosiasiassa hyvinvointia kasvattavaa kulutusta – jasamalla talouskasvua – ovat vain ihmisten elämänlaatua aidosti parantavattoimet. Nykyisen talousajattelun edistämän oman edun tavoittelun sijastakuluttaminen ei saa tapahtua toisten ihmisten tai luonnon kustannuksella vaannäiden eduksi. Ihmisten on oivallettava, että kulutuspäätösten vaikutustentulee olla muille ihmisille ja yhteiskunnalle sekä luonnolle positiivisia(kolmoishyödyn eli triple bottom line -periaate).Hyvinvointiapitää vastaisuudessa luoda siten, että samalla synnytetään mahdollisimman vähänpahoinvointia... Kestävä kehitys tarkoittaa kehitystä, jossa taloudelliset,sosiaaliset ja ekologiset pyrkimykset ovat tasapainossa."

Tätä minulle kuvastaa teepöydän kolmi-kerroksinenleivostarjotin. Toimintaa joka on balanssissa näiden kolmen eri dimension välillä. Kiinalaista liikekulttuuria kouluttaessani kerron asiakkaille, etten täysin voi kertoa heille miten toimia tietyissä tilanteissa, voin vain antaa heille erilaisia mittareita joiden mukaan he voivat arvioida ja suhteuttaa toimintaansa. Sama pätee uutta hyvinvointia rakentaessamme – tarvitsemme erilaisia uusia mittareita mittaamaan ja suhtauttamaan toimintaamme. Minun arjessani tämä leivostarjotin onkin muistuttanut minua siitä, että minun on mitoitettava omat toimeni niin, että ne ovat tällä tavalla tasapainossa.

Vanha kiinalainen viisaus kuvastaa ajatusta, siitä, miten kaikki tosiaankin littyy kaikkeen, ja kuinka jopa maailmanrauhakin lähtee liikkeelle yksilötasolta. Luen tähän lopuksi lyhyen otteen tri Sun Yat-senin luennosta 1920 luvun Shanghaista. Visionäärinä, kristittynä, modernin Kiinan Isänä, hän oli tuolloin luomassa pohjaa ensimmäiselle kiinalaiselle tasavallalle. 

“Ystävällisyys ja rakkaus ovat myös osiaKiinan korkeasta moraalista. Kukaan muu ei ole puhunut menneisyydessärakkaudesta niin hyvin kuin Motze. Hänen "Rakkaus ilman syrjintää" onsama asia kuin Jeesuksen "universaali rakkaus." Muinaiset liittivätrakkauden hallitukseen sanoen "rakasta kansaa kuten lapsiasi" ja"ole ystävällinen kaikille ihmisille ja rakasta kaikkia luotuja."Rakkaudella oli tapana kukoistaa kaikissa velvollisuuksissa mistä näemme kuinkahyvin muinaiset tekivät ystävällisyyden ja rakkauden käytännönläheisiksi…ystävällisyys ja rakkaus ovat vanhoja kiinalaisia luonteenpiirteitäja muita maita tutkiessamme meidän pitäisi ottaa oppia heidän käytännöntoimistaan, herättää uudelleen oma ystävällisyytemme ja rakkautemme, vanhanKiinan henki, ja laittaa ne loistamaan vielä suuremmassa kunniassa...

Meidän ei pidä herättää henkiinainoastaan vanhaa moraaliamme, vaan myös vanhat opetuksemme. Jos tahdommeuudelleen saavuttaa kansallisen hengen on myös vanha opetus herätettävä niidenmoraalisten ihanteiden kera, jotka ennen omistimme. Millaista muinainen opetussitten oli? Humanististen valtioteorioiden joukossa Kiinan poliittisellafilosofialla on korkea asema... Kiinalla on erityinen poliittinenfilosofia, joka on niin systemaattinen ja niin selkeä, että mikään mitäulkomainen valtiomies on puhunut ei vedä sille vertoja. Sen voi löytää"Suuresta opista": "Tutki asioiden luontoa, laajennatietoisuuden rajoja, esitä tarkoitus vilpittömästi, saata mieli järjestykseen,harjoita henkilökohtaisia hyveitä, hallitse perhettä, hallinnoi valtiota,rauhoita maailma." Tämä kehottaa ihmistä etenemään sisäisestä ulkoiseen,aloittamaan omasta sisäisestä luonnostaan ja olemaan luovuttamatta ennen kuinmaailmassa on rauha. Tuollaista syvää, kaikenkattavaa logiikkaa ei ole löytänyttai puhunut yksikään ulkomainen poliittinen filosofi vaan se on kiinalaisellefilosofialle ominainen kultajyvä valtiollisesta filosofiasta, joka ansaitseetulla suojelluksi.”

Maljan Nosto

Gongfu sana tarkoittaa taitoa. Minulle gongfucha, eli taitotee-haudutusmenetelmä, jolla olen tämän teemaljan hauduttanut, kuvastaa elinikäistä oppimista ja hyveiden, keskitien, löytämistä. Hyveiden löytäminen linkittyy kohtuullisen toiminnan löytämiseen! Kohtuus taas on ekososiaalisen hyvinvoinnin avaintekijöitä. 


Tuesday, February 10, 2015

Teellä@Sitra

Hieno on Sitran Teppo Turkin avaus valtiomallimme uudistamisen tarpeesta! Osallistuin tänään hänen uuden raporttinsa “Aasia haastaa valtio- ja demokratiakäsitystämme uudistumaan” julkistamistilaisuuteen: Valitettavasti en saanut kuvaa eventistä, mutta alla muutamia ajatuksiani sekä linkki raportiin (pdf)
Olen pitkään ollut huolestunut suomalaisen pitkän aikavälin vision ja suunnitelmallisuuden puutteesta. Aivan mahtavaa, että Turkki tuo tämän esiin raportissaan! Hän kirjoittaa:

“Demokratianäkökulmasta lännen ongelmia ovat poliittisten toimijoiden, puolueiden ja politiikkojen, kyvyttömyys sekä näköalattomuus saada aikaan pitkän aikavälin korjaavia päätöksiä….Kiinan päämääränä on mahdollisimman tehokas, toimiva ja konkreettinen suorituskykyyn pystyvä hallinto, joka kykenee viemään läpi maan vaikeita rakenteellisia uudistuksia.”

Keskeiseksi asiaksi tilaisuudessa nouseekin tarpeemme kehittää strategista suunnittelua sekä vahvan johtajuuden tarvetta. Turkki heittääkin tämän viimeisenä kysymyksenä kolmelle raportin kommentoijalle: “Miten Suomi voisi vastata tähän strategisen johtajuuden haasteeseen?”

Kirjaan omaan raportin kopiooni: "Kuka?", "Miten?" ja kuuntelen kommentoijien vastauksia. 

Tomio Pihkala (KONE, Operations Development Executive Vice President) kommentoi mielestäni erittäin osuvasti (aiemmin kommentoiden että Kiina johtaa maata yrityksen lailla). Kun puhutaan muutosjohtamisesta, kolme keskeistä asiaa ovat:

VISIO, PROSESSI + ENNENKAIKKEA ON OLTAVA KRIISITIETOISUUS.